Tyttärelläni alkaa huono kausi, joka vuosi joulun tienoilla ja se jatkuu kevääseen asti. Välillä sen ehtii jo unohtamaan tai toivoo, että sitä ei tänä vuonna enää tulisikaan. Huonona kautenaan haluaa olla vielä vähemmän sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kuin muuten, mikä tarkoittaa enemmän kotona olemista ja minulle siitä seuraa välillä yksinäinen olo, kun en pääse tapaamaan muita ihmisiä. Nyt olen onneksi päässyt itsekseni muiden seuraan tytön ollessa isän kanssa kotona. Haluaa myös kotona olla paljon omissa oloissaan ja nyt myös ollut jopa itsekseen omassa huoneessaan ovi kiinni. Tämän koen kyllä murrosikään kuuluvaksi ja ihan positiiviseksikin kehitykseksi. Toki vieraat eivät ehkä koe sitä kovin positiiviseksi, kun heidän tullessaan tyttö vetätytyy omaan huoneeseensa ja pysyy siellä kunnes he lähtevät. Tai vaihtoehtoisesti kotona tai kylässä pelaa puhelimellaan eikä kiinnitä muihin mitään huomiota.
Yksi haaste, mikä on kestänyt jo pidempään kuin tämän hetkinen huono kausi niin on hiusten leikkaus. Viime kerralla, kun menimme kampaajalle niin kysyin, että leikataanko hiukset edelleen lyhyeksi niin kuin tähän astikin ja vastaus oli kyllä. Mutta sitten kampaajan jälkeen tyttö järkyttyneenä kertoo minulle, että kampaaja leikkasi liikaa ja että hän ei kyllä enää mene kampaajalle. Yritin tähän selittää, että vika ei ollut kampaajan, kun hän teki juuri niin kuin minä sanoin. Selvisi, että tytön mielestä myös polkkapituiset hiukset ovat lyhyet ja tästä johtui tämä väärin ymmärrys. Viimeksi tänään leikkasin itse tytön hiukset, kun hän pysyy päätöksessään vaikka selittäisin miten tämän asian. Täytyy sanoa, että näköjään hiusten leikkuutakin oppii pikku hiljaa, kun on pakko opetella. Tänään olin jo melko tyytyväinen lopputulokseen.
Välillä saan onneksi tytön innostumaan jostain yhteisestä tekemisestä. Olemme askarrelleet ja pelanneet yhdessä. Englannin tehtäväkirjasta löytyi ristikoita ja sanasokkeloita, joita innostui tekemään itsekseen, joten tein niitä myös lisää hänelle ja onkin nyt tehnyt enemmän englannin tehtäviä kuin olin ajatellut, että koko kouluvuonna saadaan tehtyä. Joten tässäkin asiassa tapahtui positiivista kehitystä, kun ei ole aiemmin tehnyt minkäänlaisia tehtäviä itsekseen. Eli on näissä kausissa aina myös positiivinen puolensa.
