torstai 6. heinäkuuta 2017

Helpotuksen huokaus


Sain juuri puhelun, missä sain tietää, että omaishoidon tukeni tulee jatkumaan. Tieto helpotti kovasti oloani. Tämä hakemusten teko, toimitus ja lopputuloksen jännittäminen on kyllä yksi rasittavimmista asioista. En todellakaan ymmärrä miksi näitä päätöksiä tehdään usein vain vuodeksi kerrallaan. Olisihan se ihanaa, jos vuodessa tapahtuisi niin paljon kehitystä, että tukea ei enää tarvitsisi, mutta se ei kuitenkaan ole kovin todennäköistä. Meillä vielä meni nämä hakemusten toimitukset eri aikaan vuodessa, kun yhdessä vaiheessa minulle tehtiin omaishoidon tuen päätös vain 8 kuukaudeksi niin nyt sen hakemus toimitetaan keväällä ja vammaistuen hakemus loppusyksyllä. Eli muutaman kuukauden päästä pääsen jälleen uuteen hakemus rumbaan, mikä onkin vielä rasittavampi kuin tämä omaishoidon hakemus. Kelan hakemukseen, kun ei voi laittaa mitään positiivista tai sitten eivät myönnä mitään. Ja usein olen vielä joutunut muistuttamaan lääkäriä, että laittaa ajoissa lausuntonsa Kelaan.

Tuli tässä odotellessa yksi idea matematiikan harjoitteluun. Tyttäreni kirjoitti numerot 1-10 ison munakennon koloihin. Sitten heitettiin kaksi pingispalloa, katsottiin mihin numeroihin ne osui ja laskettiin niillä kertolasku. Todettiin, että numeron 1 olisi voinut jättää pois. Tyttö totesi siinä kohtaa usein, että liian helppo, mutta hauskaa oli kyllä, kun aika usein pallo osui siihen ykköseen. Yleensä tyttö aika nopeasti kyllästyy kertolaskujen harjoitteluun, mutta nyt jatkettiin pitkän aikaa. Tämän jälkeen halusi vielä pelata Summasuo-lautapeliä, missä harjoitellaan yhteen ja vähennys laskuja. Pelissä on kaksi numero noppaa ja +/- noppa. Pelissä on myös kohtia missä heitetään pelkkää numeronoppaa ja jos saa joko parillisen tai parittoman niin sitten pääsee numeron verran eteenpäin sekä kohtia missä heitetään +/- noppaa ja mennään laudassa olevan numeron verran eteen tai taaksepäin.

Välillä toki touhuan ihan itsekseni jotain pihallamme tai sitten teen pieniä askartelu ja käsitöitä. Alla olevan kortin tein naapurin vauvalle. Isompiin urakoihin ei voimat eikä aika riitä vaan mieluummin teen nopeasti valmistuvia juttuja. Pihalla käyn putsaamassa jonkin kukkapenkin tai raivaamassa rikkaruohot pensaan alta, mutta isommat urakat vaativat kyllä sopivan hetken. Nyt pitäisi kaivaa kaksi rikkaruohojen valtaamaa kukkapenkkiä ylös ja istuttaa tilalle pensaat, mutta vielä en ole sitä saanut aikaiseksi. Ehkäpä saan sen tehtyä ennen talven tuloa. Ennen sitä nautin aiemmin istutetuista kasveista, kuten sireenistä, mikä tänä vuonna teki ensimmäiset kukkasensa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti