Kysyin tässä yksi päivä tyttäreltäni, että haluaisiko hän mennä pääkaupunkiseudun kotikoululaisten retkelle? Hän sanoi, että ei halua, kun museoissa ja muualla haluaa keskittyä katselemiseen eikä pysty keskittymään siihen, jos paikalla on muita lapsia ja nuoria joiden kanssa pitäisi myös olla sekä keskustella. Hän haluaa mieluummin retkeillä kanssani ja voisi tavata muita ihmisiä vaikka kahvilassa tai käydä kylässä heidän luonaan. Oli minusta todella hyvä, että osasi tämän minulle näin hienosti kertoa. Olimmekin sitten viime viikolla kahdestaan Helsingissä ja ihailimme kuinka aurinko sulatti lunta kallion päältä vaikka olikin vielä pakkasta. Tyttö odottaa jo kovasti kevättä.
Tuo on kyllä mielestäni ihan viisasta, että keskittyy yhteen asiaan kerralla. Olen nyt itsekin yrittänyt paremmin keskittyä siihen, mitä sillä hetkellä teen. Toki usein minulla on monta asiaa yhtä aikaa hoidettavana, mutta yritän vaihtaa hommaa välillä ja keskittyä sitten siihen sen hetken. Olen alkanut nyt keskittyä myös omaan hyvinvointiini. Aiemmin siihen ei oikein ollut aikaa eikä energiaa. Sitä vaan enemmänkin selvisi jotenkin päivästä toiseen, mutta nyt olen kiinnittänyt aiempaa enemmän huomiota siihen mitä syön. Kävin myös ortopedisessa osteopatiassa, kun olkapääni alkoi jälleen tulla kipeämmäksi. Siellä löytyikin muutama kipeä kohta, tosin ihan eri paikasta kuin missä kipu on. Sain myös jumppaohjeita kotiin ja muutaman viikon päästä menen sinne uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti